Ennen Birgejupmi-hankkeen käynnistymistä tutkimuksemme keskittyi konflikteihin ja sovintoprosesseihin saamelaisessa poronhoidossa, 'Soabahallan'. Nyt tarkastelemme tätä työtä Norjan totuus- ja sovintokomission sekä Norjan parlamentin pyrkimysten — kansallisen sovintokeskuksen perustamista koskevien — kontekstissa. Tällaisessa korjaavassa sovintotyössä on tärkeää korostaa tietoa resilienssistä, jolla on merkitystä kolonisaation ja assimilaation laajojen seurausten edessä.
Tässä artikkelissa esittelemme aineistoa ja esimerkkejä, jotka dokumentoivat, miten poronhoitajat valitsevat pysyä elinkeinossa, toisin kuin esimerkiksi maataloudessa esiintyvät negatiiviset trendit. Poronhoitajat ovat sitoutuneita jatkamaan ja kehittämään tätä tuhansia vuosia vanhaa elämäntapaa, birgejupmiä (henkinen, taloudellinen ja sosiaalinen elämäntapa), huolimatta siitä, että poronhoito on voimakkaan paineen alla epäsopivien lakien ja säädösten vuoksi. Samanlaisia mekanismeja on havaittu myös saamelaisessa kalastuksessa ja metsästyksessä. Yleinen haaste on sekä viranomaisten että yksityisten toimijoiden konsultointivelvollisuuden puute liittyen kaivostoimintaan, teihin, rautateihin, tuuli- ja vesivoimahankkeisiin, matkailuun, mökkirakentamiseen ja muihin hankkeisiin.
Kirjoitamme birgejupmista käytännössä, siitä miten alkuperäiskansojen tieto käytetään valtion tai kuntien hallinnossa vain marginaalisesti, ja mitä seurauksia tällä on kestävyydelle, konfliktien tasolle ja legitimiteetille. Voidaanko esimerkiksi poronhoidon resilienssiä selittää? Ja voidaanko tätä tietoa soveltaa pitkäjänteiseen korjaavaan ja sovintotyöhön, jota valtio tarvitsee ja jopa on luvannut?
Tutkimme alkuperäiskansojen käsityksiä ja käytäntöjä, joiden tulisi vaikuttaa julkisiin ja hallinnollisiin määritelmiin, korostaen tarvetta nähdä taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys toisiinsa kytkeytyvinä. Rikkomuksia ja konflikteja sekä niiden käsittelyä sovitteluprosessien ja oikeusjärjestelmän kautta tutkitaan ohjaavina periaatteina ymmärtääksemme tarvittavia korjaustoimia ja sovintoa jatkuvissa kiistoissa käytönmeahcci (käsite, joka kattaa sekä henkiset että fyysiset "outfieldit", mukaan lukien ihmisten väliset suhteet ja huolenpito toisistaan, eläimistä ja ympäröivästä luonnosta). Tämä näkökulma ulottuu myös vuonoihin ja mereen, jotka ovat samoin yhteisiä, jaetuista alueista, joista luonnonvaroja hyödynnetään.
On ratkaisevan tärkeää saada tietoa ja omata laaja näkökulma näihin konfliktialueisiin, jotta voidaan löytää kestäviä ratkaisuja tämän päivän haasteisiin korjaavassa työssä ja sovinnossa.
