Alkuperäiskansojen tieto ja kestävä arktinen tulevaisuus
Pohjoissaamenkielinen sana birgejupmi viittaa ”toimeentulon keinoihin” tai ”selviytymisen tapoihin” ja heijastaa periaatetta elää luonnon kanssa sitä kunnioittaen, ottamalla vain sen, mitä tarvitaan, ja varmistamalla, että resursseja riittää myös tuleville sukupolville. BIRGEJUPMI-hanke vahvistaa yhteisöjen osallistumista, alkuperäiskansojen tietoa ja relationaalista ympäristön päätöksentekoa Sápmin ja Kalaallit Nunaannitin rannikkoalueilla, perustuen rannikkoyhteisöjen ja meren välisiin keskinäisiin yhteyksiin. Hanke tuo vuoropuheluun alkuperäiskansojen, länsimaiset ja paikalliset tietojärjestelmät. Tutkimuksemme perustuu kokonaisvaltaiseen, eettiseen ja oikeudenmukaiseen yhteisöpohjaiseen tutkimusotteeseen, jossa on vahva alkuperäiskansojen johto ja yhteistyö alkuperäiskansajärjestöjen kanssa.
Katso elokuvallinen essee ”Birgejupmi Through Art”, jonka ovat tehneet yhteistyössä saamelaisartisti Kine Yvonne Kjær ja kalaaliit-artisti Ivínguak Stork Høegh, Dáiddadállun aloitteesta.
Tärkeimmät tutkimus- ja toimintakohteet
BIRGEJUPMI:n työ on järjestetty 14 toisiinsa liittyvään työpakettiin, jotka käsittelevät kunkin alueen tutkimusta, tiedon yhteistuotantoa ja yhteisölähtöistä toimintaa arktisilla rannikkoseuduilla.
BIRGEJUPMI keskittyy relationaaliseen tutkimukseen, joka kunnioittaa tarinankerrontaa, henkilökohtaista pohdintaa, vastavuoroisia vierailuja ja kokemusten jakamista. Hanke omaksuu monenlaisia taidemuotoja sekä kulttuurisesti juurtuneita maa- ja meriperustaisia käytäntöjä, niin yhteisöllisiä kuin yksilöllisiä.
Kumppani: Saamelaismuseo- ja kulttuuriyhdistys
Työpaketti 1 ”Eettiset, yhteistyöhön perustuvat ja osallistavat tutkimuslähestymistavat ja -menetelmät” tunnistaa tietopuutteita ja tutkimustarpeita arktisissa rannikkoyhteisöissä, tarjoaa toistettavia viitekehyksiä tutkimusaloitteille, jotka tukevat yhteisen tiedon tuottamista, sekä arvioi ja tunnistaa parhaat käytännöt yhteiskehittävissä ja yhteistuotannollisissa menetelmissä ja niiden soveltamisessa koko arktisen alueen laajuisessa viitekehyksessä.
Lue lisääKumppani: Trondheimin yliopisto - Arktinen yliopisto Norjassa
Työpaketti 2 ”Ihmisen, lajien ja ekosysteemin keskinäisriippuvuudet muuttuvilla arktisilla rannikkoalueilla” pyrkii arvioimaan ihmisen ja lajien sekä ekosysteemien vuorovaikutuksessa tapahtuvia muutoksia Varangin- ja Porsanginvuonoissa, arvioimaan kuningasravun, silakkalohen ja hylkeiden nykyistä hoitoa, elvyttämään saamelaiskansojen hylkeitä koskevaa tietoa sekä vahvistamaan arktisen alueen alkuperäiskansojen ja paikallisen tiedon vaihtoa meriympäristöstä.
Lue lisääKumppani: Kööpenhaminan yliopisto
WP3 ”Coastscapes-relationalities: hiljennettyjen tietojärjestelmien esiin nostaminen ja relationaalisen One Health -lähestymistavan kehittäminen yhteisöjen resilienssin, sovinnon ja hyvinvoinnin tueksi” edistää marginalisoituneen ja vaiennetun alkuperäiskansojen tiedon esiin tuomista arkistolähteissä. Se yhdistää arkistotutkimuksen taiteeseen, parantamiseen sekä suhteisiin maisemaan ja mereen kehittääkseen luovia, monimuotoisia lähestymistapoja, jotka tukevat yhteisöjen resilienssiä, hyvinvointia ja sovintoa.
Lue lisääKumppani: Kestävän kehityksen tutkimuslaitos (RIFS) | GFZ:ssä
WP4 ”Paikalliset ja globaalit tulevaisuudet: nuorten näkemyksiä kestävästä toimeentulosta ja osallistavasta ympäristöpäätöksenteosta” pyrkii arvioimaan ilmastonmuutoksen hillintätoimien vaikutuksia, myös mahdollisuuksia ja haasteita, kuten nuoret Finnmarkissa ne kokevat. Tämän kautta WP4 haluaa yhdessä nuorten kanssa tarkastella ja ymmärtää heidän tulevaisuudenvisioitaan suhteessa energiantuotannon laajenemiseen ja tuulivoimahankkeisiin Arktiksella.
Lue lisääKumppani: Trondheimin yliopisto - Arktinen yliopisto Norjassa
WP5 ”alkuperäiskansojen tietoon perustuvat rannikkoalueiden luonnonvarojen hallinta- ja suojelustrategiat monitoimijaisessa lähestymistavassa” kehittää yhdessä kestäviä merellisten luonnonvarojen hallinnan ja relationaalisen ympäristöhallinnan vaihtoehtoja, jotka pohjautuvat alkuperäiskansojen tietoon sekä tieteelliseen ja paikalliseen asiantuntemukseen. Työ perustuu WP2:n työhön ja vastaa muuttuvien vuonoekosysteemien haasteisiin.
Lue lisääKumppani: Oulun yliopisto, Arktinen yliopisto
WP6 ”Uudet toimijat ja tilat parempaa yhteistyötä, tiedon rakentamista ja osallistavaa päätöksentekoa varten” tarkastelee ja toteuttaa innovatiivisia lähestymistapoja museoiden, arkistojen ja kirjastojen roolien muuttamiseksi ja asemoimiseksi uusiksi tiedon vaalijoiksi / uusiksi vanhimmiksi, ja edistää muutosta tiedon keskusten ja arktisten rannikkoyhteisöjen välisissä vuorovaikutuksissa.
Lue lisääPartneri: Sámi Allaskuvla
WP7 ”Alkuperäiskansojen korkeakoulujen ja syrjäisten arktisten rannikkoyhteisöjen voimaannuttaminen kehittämällä sukupuolisensitiivisiä ja innovatiivisia koulutusmuotoja” analysoi sukupuolten epäsymmetrian (naisten poismuuton, joka jättää nuoret miehet jäljelle korkeakoulutukseen ja taiteen tuotantoon) ja olemassa olevien alkuperäiskansojen koulutuksen ja tiedon validoinnin muotojen välistä yhteyttä.
Lue lisääKumppani: Tarton yliopisto
Työpaketti 8 ”Nuorten johtajuuden ja vaihdon aktivointi arktisten rannikkoalueiden sosioekonomisten siirtymien muovaamiseksi EU:n vihreään ohjelmaan liittyen” tukee arktisten rannikkoalueiden nuoria ottamaan aktiivisen roolin yhteisöjensä tulevaisuuden muovaamisessa ilmastonmuutoksen ja sosiaalisten haasteiden vastauksena.
Lue lisääKumppani: Dáiddadállu
Työpaketti 9 ”Tiedon välittäminen taiteen kautta – tutkimusmenetelmien alkuperäiskansallistaminen saamelaisen ja alkuperäiskansojen taiteen avulla”, eli ”Birgejupmi taiteen ja duodjin kautta”, korostaa alkuperäiskansojen taidetta ja käsityötä birgejupmiin välineenä omassa ympäristössään, poliittisen selviytymisen keinona sekä alkuperäiskansojen äänten ja maa- ja merisuhteiden vahvistamisen välineenä.
Lue lisääKumppani: Saamelaismuseo- ja kulttuuriyhdistys
WP10 ”Eettiset lähestymistavat, kiertotalousmallit ja arviointimenetelmät työskenneltäessä eri tietojärjestelmien välillä” rakentuu WP1:n varaan varmistaakseen refleksiivisen etiikan ja menetelmällisen tarkastelun koko hankkeen ajan. Työpaketissa kehitetään ja testataan käytännöllinen työkalupakki tulevaa arktista tutkimusta varten, ja siinä hyödynnetään koko hankkeen aikana kertynyttä oppia suositusten laatimiseksi eettisemmistä, oikeudenmukaisemmista ja vastavuoroisemmista lähestymistavoista tiedon yhteistuotantoon.
Lue lisääKumppani: Árvu Oy
WP11 keskittyy toteuttamaan kattavan viestintä- ja suunnittelupaketin, joka vahvistaa Birgejupmin näkyvyyttä, uskottavuutta ja vaikuttavuutta. WP12 seuraa ja tarkistaa CDEO-strategiaa tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa sekä jatkaa konsortion tukemista ja neuvontaa tehokkaassa viestinnässä ja tiedotuksessa.
Lue lisääKumppani: Oulun yliopisto
Työpaketti 13 vastaa hankkeen kokonaiskoordinaation ja onnistuneen toteutuksen varmistamisesta. Työpaketti 14 johtaa Birgejupmi-hankkeen loppuvaihetta varmistaen sujuvan koordinoinnin, perusteellisen arvioinnin ja laadukkaat tulokset.
Lue lisää
Mikä on Birgejupmi?
Tietojärjestelmät dialogissa
BIRGEJUPMI kokoaa yhteen alkuperäiskansojen, länsimaisen ja paikallisen tiedon tukemaan kestävää arktista rannikkokehitystä. Hankkeen perusta on kunnioitus alkuperäiskansojen oikeuksia, olemassaoloa ja tiedonvälitystapoja kohtaan, ja sitä ohjaa Etuaptmumk (Kahden silmän näkeminen), jonka esitti Mi’kmaw-vanhus Albert Marshall. Dekolonisaatiota edistävän, yhteistuotetun tutkimuksen avulla BIRGEJUPMI keskittyy ihmisten, merien ja rantojen välisiin suhteisiin, vahvistaa alkuperäiskansojen rannikkohallintoa ja käytäntöjä sekä dokumentoi elinkeinoja Sápmissa ja Kalaallit Nuaatissa. Tämä työ tukee yhteisöjen johtamaa osallistumista ja ohjaa kunnioittavia politiikkoja, jotka huolehtivat maasta, merestä ja yhteisöistä.
Elävät arkistot ja rannikon resilienssi
BIRGEJUPMI tutkii arktisia rannikko- ja merimaisemia elävinä arkistoina, jotka sisältävät tietoa, muistoja sekä ihmisten ja ympäristön välisiä suhteita. Työskentelemällä alkuperäiskansojen yhteisöjen, museoiden, arkistojen ja kirjastojen kanssa hanke auttaa paljastamaan ja tekemään näkyväksi alkuperäiskansojen tietoa, joka on usein jäänyt huomiotta tai hiljennetty. Yhteistyöpohjaisen tutkimuksen, taiteellisten käytäntöjen ja yhteisötyön kautta BIRGEJUPMI vahvistaa kulttuurin, ympäristön ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Hanke edistää alkuperäiskansojen tietoon perustuvien One Health -lähestymistapojen kehittämistä, tukien osallistavampaa päätöksentekoa ja arktisten rannikkoyhteisöjen resilienssiä.
Nuoret & Arktiset tulevaisuudet
BIRGEJUPMI tekee yhteistyötä Sápmin ja koko Arktiksen nuorten kanssa tutkiakseen heidän kokemuksiaan ympäristön muutoksista ja sopeutumisesta, mukaan lukien siirtymän vaikutukset kohti vihreää energiaa. Osallistavien, luovien ja yhteissuunnitteluun perustuvien lähestymistapojen kautta hanke luo tiloja, joissa nuoret voivat jakaa näkemyksiään, toiveitaan ja visioitaan vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Käsittelemällä haasteita vieraslajeista yhä kasvaviin kehityspaineisiin, BIRGEJUPMI edistää paikallisen resilienssin ja elinkeinojen vahvistumista.
Uutiset & Julkaisut
Pysy ajan tasalla BIRGEJUPMI:n uusimmista julkaisuista, tapahtumista, uutisista, raporteista ja kentältä kerrotuista tarinoista.
Tutustu julkaisuihimme ja muihin hanketuotoksiin myös ZENODOn.
-
Hylkeen nahka, duodji ja elävä tieto Riddu Riđđussa
Julkaistu: 04.09.2026TapahtumaRiddu Riđđu 2026 -tapahtumassa duojár Ove Stødle Mearrasiidasta jakoi tietoa perinteisestä hylkeen nahan käytöstä osana Áhči aitia, uutta kokoontumispaikkaa käsityölle, ruoalle ja keskustelulle. Työpajat toivat merisaamelaiset käsityöperinteet elävään oppimisen, tekemisen ja vuorovaikutuksen tilaan.
Lue lisää -
Kenen ääni kuuluu? Pohdintoja museoista Alaskassa ja Brittiläisessä Kolumbiassa
Julkaistu: 04.09.2026KenttätyöKuka saa kertoa alkuperäiskansojen tarinoita? Tarkastelemalla museoita Alaskassa ja Brittiläisessä Kolumbiassa pohdimme, miten alkuperäiskansojen äänet muovaavat näyttelyitä, opetusta ja kulttuuritiloja sekä kuinka museoista on tulossa paikkoja, jotka on luotu paitsi kävijöitä myös alkuperäiskansayhteisöjä itseään varten.
Lue lisää -
Saamelaisten rannikkokalastusoikeudet: tieto, oikeudet ja yhteinen toiminta
Julkaistu: 18.08.2026Tapahtuma14. elokuuta 2026 Mearrasiida järjesti kokoontumisen saamelaisten rannikkokalastusoikeuksista, ja paikalle kokoontui järjestöjä, asiantuntijoita ja yhteisöjen edustajia. Tapaaminen loi tilaa tiedon jakamiselle, oikeuksista keskustelemiselle ja yhteisen toiminnan vahvistamiselle saamelaisten rannikkoyhteisöjen tulevaisuuden puolesta.
Lue lisää
Birgejupmi keskittyy pääasiassa Sápmin ja Kalaallit Nunaatin arktisiin rannikkoseutuisiin.
Tutustu työalueisiimme ja lue lisää kustakin paikasta.
Klikkaa jokainen paikka lukiaksesi lisää
Áltá \/ Alta on keskeinen Birgejupmi-kohde; siellä järjestetään työpajoja ja tehdään yhteistyötä Alta-museon kanssa. Museon saamelaisperinnön työllä pyritään vastustamaan kolonialistista hiljentämistä sekä tukemaan alkuperäiskansojen voimaantumista ja kestävää, tietoon perustuvaa kehitystä.
Divrráid suohkan \/ Dyrøy on valittu Birgejupmi-hankkeen keskeiseksi kohteeksi sen saamelaisperinnön ja vahvan paikallistiedon vuoksi. Yhteistyö Gamtofta siidan kanssa ja parantaja Knut Lunden arkiston hyödyntäminen edistävät vuoropuhelua, tutkimusta ja alkuperäiskansojen tiedon elvyttämistä tällä monimuotoisella rannikkoalueella.
Igaliku on pieni eteläinen kylä, noin 30 asukkaan yhteisö, joka sijaitsee UNESCO:n maailmanperintökohteessa "Kujataa Greenland". Birgejupmi-tutkijat ovat olleet vuorovaikutuksessa paikallisten karjankasvattajien ja maanviljelijöiden kanssa tutkiakseen havaittuja muutoksia, nykyisiä haasteita ja tulevaisuuden visioita.
Ilulissat on Kalaallit Nunaatin kolmanneksi suurin kaupunki ja sijaitsee Avannaata-kunnassa. Siellä inuit-johtoiset paikallistoimijat sopeutuvat aktiivisesti ilmastonmuutokseen. Birgejupmi-tutkijat Vivi Vold, Paarnaq Rosing Jakobsen ja Naja Dyrendom Graugaard järjestivät työpajan ja yhteisön vertaisarvioinnin yhteistyössä alkuperäiskansojen tietäjien kanssa, keskittyen suhdeverkostoihin maahan, parantamiseen ja terveyteen. Näiden ja muiden kaupunki- ja yhteisökäyntien antien avulla luodaan laajempaa ymmärrystä yhden terveyden (One Health) lähestymistavasta Kalaallit Nunaatin rannikkoalueilla.
Nanortalik, Kalaallit Nunaatin eteläisin kaupunki, on Birgejupmi-tutkijoiden tärkeä kohde, jossa on vuorovaikutusta paikallisten asukkaiden, metsästäjien ja paikallisen lihamarkkinan kanssa. Keskusteluissa perinteisestä, maapohjaisesta tiedosta ja sen yhteyksistä parantamiseen tiimi kartoittaa nykyhaasteita sekä terveyden ja kulttuurikäytäntöjen, erityisesti metsästystyön, välisiä yhteyksiä.
Qaqortoq on Kujalleqin suurin taajama Eteläisessä Kalaallit Nunaatissa (Grönlannissa), noin 3 000 asukasta. Birgejupmi-hankkeen tutkijat Vivi Vold ja Naja D. Graugaard ovat vierailleet paikallisissa organisaatioissa ja laitoksissa saadakseen syvällisemmän ymmärryksen terveyden ja paikallisten kulttuurikäytäntöjen välisistä suhteista, esimerkiksi siitä, miten se ilmenee metsästysammatissa, koulutuksessa ja matkailussa.
Guovdageaidnu \/ Kautokeino on vahvan perinteisen saamelaisen kulttuurin keskus, jolla on tiiviit kytkökset saamen kieleen perustuvaan tutkimukseen ja korkeakoulutukseen. Tässä tiedolla vaikutetaan Sápmin tulevaisuuteen.
Várjjat \/ Varanger on Birgejupmi-hankkeen keskeinen kohde, joka kohtaa ilmasto-, ekologisia ja vihreän siirtymän haasteita. Se tukee saamelaista merentuntemusta, osallistavaa hallintoa ja paikallista voimaannuttamista alkuperäiskansojen johtaman resilienssityön kautta.
Unjárga \/ Nesseby on Birgejupmi-hankkeen keskeinen kohde, jossa saamelainen tieto ja nuorten yhteissuunnittelu muovaavat ilmasto-, meri- ja vieraslajitutkimusta. Työpajat ja näyttelyt tutkivat tulevaisuuden visioita ja arvioivat tuulivoiman kulttuurivaikutuksia, tukeen alkuperäiskansojen sopeutumista ja resilienssiä.
Bearalváhkki \/ Berlevåg on Birgejupmi-hankkeen keskeinen kohde, jossa nuoret muovaavat kestäviä tulevaisuusvisioita. Työpajojen ja näyttelyiden kautta he tutkivat tuulivoimaa ja sosioekologista muutosta, edistäen osallistavia ilmastopäätöksiä ja alkuperäiskansojen resilienssiä Itä-Finnmarkissa.
Porsáŋgu \/ Porsanger on Birgejupmi-hankkeen merkittävä kohde, jossa ilmaston ohjaamat ekologiset muutokset vaikuttavat paikallisiin käytäntöihin. Mearrasiida toimii tietokeskuksena, ja yhteisö elvyttää hyljekäytäntöjä työpajojen kautta, tukeen saamelaista perinnettä, resilienssiä ja kestävää rannikon hoitoa.
Nuuk, Kalaallit Nunaatin pääkaupunki, on elinvoimainen keskus, jossa Birgejupmi-tutkijat järjestivät työpajan alkuperäiskansojen tietäjien kanssa keskustellen suhteista mereen, maahan, parantamiseen ja terveyteen.
Instagram-syöte
Seuraa BIRGEJUPMIa Instagramissa saadaksesi mukaansatempaavia tarinoita, kulissien takaisia hetkiä, paikallisia ääniä ja tutkimusta käytännössä - kaikki yhdessä syötteessä!
Yhteistyökumppanit
Kumppanimme tarjoavat asiantuntemusta birgejupmista, alkuperäiskansojen tieto- ja osaamistavoista sekä rannikkokäytänteistä. Alueilla heitä yhdistävät suhteelliset lähestymistavat ja yhteinen sitoutuminen alkuperäiskansojen johdolla tapahtuvaan arktiseen tulevaisuuteen.
