Hopp til innholdet

Saamelaisneuvosto

WP1-vastuuhenkilö: Máret J. Haetta, Projektikoordinaattori
maret.heatta@saamicouncil.net

WP1-kumppani: Anne Chahine, GFZ
anne.chahine@rifs-potsdam.de

WP1-kumppani: Naja Dyrendom Graugaard, Kööpenhaminan yliopisto
ndg@hum.ku.dk

Eettiset, yhteistyöperustaiset ja osallistavat tutkimusmenetelmät ja -tavat

Tämä työpaketti tunnistaa tiedon tarpeet ja tutkimukselliset aukot arktisissa rannikkoyhteisöissä, tarjoaa toistettavissa olevia kehyksiä tutkimushankkeille, jotka tukevat yhteistyöperusteista tiedon luomista, ja arvioi ja tunnistaa parhaat käytännöt yhteisluovien ja yhteistuottavien menetelmien toteuttamiseksi arktisella aluetta koskevasti. Tämä WP seuraa myös arviointitekniikoiden käyttöönottoa hankkeen alkuvaiheissa (seurantaan WP10:n yhteydessä), kerää ja analysoi opittuja kokemuksia WPtä läpi, ja palauttaa nämä tiedot osaksi projektia.

Tunnista tiedon tarpeet ja tutkimukselliset aukot arktisissa rannikkoyhteisöissä, liittyen tehokkaaseen osallistumiseen ympäristöpäätöksiin.

Laadi toistettavissa olevia kehyksiä tutkimushankkeille, jotka tukevat yhteistyöperustaista tiedon luomista.

Arvioi yhteisluovia ja yhteistuottavia menetelmiä sekä niiden käyttöönottoa arktisella alueella ja tunnista parhaat käytännöt.

Tunnista tiedon tarpeet ja tutkimukselliset aukot arktisissa rannikkoyhteisöissä, liittyen tehokkaaseen osallistumiseen ympäristöpäätöksiin.

Laadi toistettavissa olevia kehyksiä tutkimushankkeille, jotka tukevat yhteistyöperustaista tiedon luomista.

Arvioi yhteisluovia ja yhteistuottavia menetelmiä sekä niiden käyttöönottoa arktisella alueella ja tunnista parhaat käytännöt.

Teemme yhteistyötä saamelaisyhteiskunnan, akateemisen maailman ja paikallisyhteisöjen kanssa tunnistaaksemme tiedon puutteita kokonaisvaltaisesta saamelaisten näkökulmasta ja kehittääksemme yhteisiä kriteereitä tutkimustarpeiden priorisointiin. Vertailussa arvioimme alkuperäiskansojen tietoon painottuvia ja akateemisia lähestymistapoja menetelmien, sitoutumisen ja vaikutusten osalta. Pitkäaikaista yhteistyötä tukien rakennamme infrastruktuuria jatkuvalle vuoropuhelulle, arvioinnille ja yhteistuotannolle. Tämä sisältää menetelmien kartoitusta BIRGEJUPMI-tutkimusalueilla, paikallisten tietokeskusten ja neuvonantajien osallistamista sekä alkavaan arviointitekniikoiden käyttöönoton seuraamista. Oppeja jaetaan koko hankkeen ajan, jotta tutkimuskäytännöistä tulisi eettisempiä ja osallistavampia.

Politiikkasuositusten raportti: Raportti, joka sisältää konkreettisia ehdotuksia tulevista tutkimusaloitteista ja politiikoista, tarjoten ohjeita alkuperäisväestöjen tarpeiden huomioimiseen.
Hankkeen arviointikehys: Kattava arviointikehys, jonka avulla voidaan arvioida ja parantaa hankkeen tehokkuutta kaikilla osa-alueilla.
WP1:n ja WP10:n johtaja. Saamelaisneuvoston hankekoordinaattori.
Task 1.3:n yhteisjohtaja Oulun yliopiston kanssa. Rakennamme infrastruktuuria jatkuvalle vuoropuhelulle ja pohdinnalle, mahdollistaen yhteisen hankkeen edistymisen, menetelmien ja yhteistyön arvioinnin.
Yhteisjohtaja tehtävässä 1.1 Saamelaisneuvoston kanssa.
Task 1.3:n johtaja yhdessä GFZ:n kanssa. Rakennamme infrastruktuuria jatkuvalle vuoropuhelulle ja pohdinnalle, mahdollistaen yhteisen arvioinnin hankkeen edistymisestä, menetelmistä ja yhteistyöstä.

Tutkimusalueet

Álaheadju/Alta on keskeinen Birgejupmi-alue, joka järjestää työpajoja ja tekee yhteistyötä Alta-museon kanssa. Museon saamilaista kulttuuriperintötyö auttaa vastustamaan kolonialistista hiljentämistä ja tukee alkuperäiskansojen voimaantumista sekä kestävää, tietoon perustuvaa kehitystä.

Berlevåg on keskeinen Birgejupmi-alue, jossa nuoret muotoilevat visioita kestävästä tulevaisuudesta. Työpajojen ja näyttelyiden kautta he tutkislevät tuulienergiaa ja yhteiskunnallisten ja ympäristön muutosten vaikutuksia, edistäen osallistuvaa ilmastopäätöksentekoa ja alkuperäiskansojen resilienttiä paikallista osaamista Itä-Finnmarkissa.

Varanger on elintärkeä Birgejupmi-alue, joka kohtaa ilmastonmuutoksen, ekologiset haasteet ja vihreän siirtymän. Se tukee saamien merenkulkutietoa, osallistuvaa hallintoa ja paikallista voimaantumista alkuperäiskansojen johtamien resilienttitoimien kautta.

Orjješ-Ráisa/Sørreisa on keskeinen Birgejupmi-alue, jota arvostetaan paikallisen saamiosaamisen ja yhteisön vahvuuden vuoksi. Yhteistyössä Gamtofta siidan ja parantaja Knut Lundén arkiston kanssa se edistää tutkimusta, dialogia ja saamien kulttuuriperinnön elvyttämistä.

Porsáŋgu/Porsanger on tärkeä Birgejupmi-alue, joka kohtaa ilmaston aiheuttamat ekologiset muutokset. Mearrasiida toimii tietämyksen keskuksena, ja yhteisö elvyttää hyljekäytäntöjä työpajojen avulla, tukien saamien perinteitä, resilienttiyttä ja kestävää rannikkohoitoa.

Unjárga/Nesseby on keskeinen Birgejupmi-alue, jossa saamien tieto ja nuorten osallistaminen muokkaavat ilmasto-, meri- ja vieraslajitutkimuksia. Työpajat ja näyttelyt tutkivat tulevaisuuden visioita ja arvioivat tuulienergian kulttuurisia vaikutuksia, tukien alkuperäiskansojen resilienssiä ja sopeutumista.

Loabák/Lavangen on keskeinen Birgejupmi-alue, valittu vahvan paikallisen tietämyksen ja saamilaisten kulttuuriperinnön vuoksi. Yhteistyö Gamtofta siidan ja parantaja Knut Lundén arkiston kanssa edistää dialogia, tutkimusta ja alkuperäiskansojen tiedon elvyttämistä tässä monimuotoisessa rannikkoseudussa.

Tämä sivu on käännetty tekoälyn avulla. Jos sinulla on kysyttävää tai palautetta, otathan yhteyttä:Ota yhteyttä.