Ihmisen, lajin ja ekosysteemin väliset riippuvuudet muuttuvilla arktisilla rannikkoalueilla

Tehtävä 1: Arvioi ihmisen, (puhuttaessa invasiivisista) lajien ja ympäristön välisiä vuorovaikutuksia, nykyisiä ympäristön hallinta- ja sääntelykäytäntöjä Varanginvuonolla, keskittyen keriskalasta ja roosa-lohesta. Analysoi historiallisia ja nykyisiä vuorovaikutuksia ihmisten ja keriskalan sekä roosa-lohen välillä Varangin-sosioekosysteemissä, painottaen paikallistietoa, arvoja, asenteita ja paikallista käyttöä sekä yhteisiä ja poikkeavia intressejä, dynamiikkaa, hyväksymisasteita ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutumistoimenpiteistä. Kartoitus ja arvio nykyisestä merellisten ja rannikkomaisemien luonnonvarojen hallinnasta käyttäen monialaista sidosryhmälähestymistapaa (mukaan lukien paikalliset kalastusyhdistykset, tutkijat, viranomaiset kuten Norjan Kala-, Teollisuus- ja Kauppaministeriö, Ilmastoviranomainen, Kalastusvirasto, Norjan Ympäristövirasto ja Saamelaisvaltuuskunta).

Tehtävä 2: Arvioi ihmisen ja hylkeiden välisiä vuorovaikutuksia Porsanginvuonolla, erityisesti hylkeisiin liittyviä toponyymejä ja terminologiaa (Vastuu: Saamelaisneuvosto; Osallistujat: Mearrasiida-keskus; Ajanjakso: 1–6 kk): Dokumentoi ja analysoi hylkeisiin liittyvää tietoa, joka liittyy hylketerminologiaan ja paikannimiin Porsanginvuonolla, käyttäen arkistoja ja historiallisia dokumentteja. Laadi myös hylkeisiin liittyvä terminologiaa sisältävä sanakirja, joka on avoimesti saatavilla UiT:n ylläpitämässä Sámi Korpus -kielipankissa, vahvistaen sukupolvien välistä tietojen siirtoa ja tarjoten näkemyksiä hylkeiden hallinnasta Varanginlahdella Porsanginvuonon tulosten pohjalta.

Tehtävä 3: Kehittää ja toteuttaa koulutuskursseja kestävistä hyljeuhkaperinteistä. Hylje-oppimisen kurssi:

A. Kestävä ja eettinen metsästys: Vahvista ja elävöitä rannikko-Saamelaisen hyljesuojaperinteen perinteitä.

B. Ruokatarvikkeiden ja materiaalien säilytys: Elvytä tietoa siitä, miten koko hylje voidaan hyödyntää (ruoka, käsityöt jne.).

C. Keittotaidot: Elvytä ja vahvista tietoa hyljevän ja suolien valmistuksesta ruoaksi.

D. Ávnnasteapmi (materiaalien kerääminen ja valmistelu): Vahvista ja elävöitä tietoa ja taitoja siitä, miten hylkeen materiaaleja valmistellaan ja säilytetään.

E. Duddjon (käsityöt): Vahvista ja elävöitä duddjon-perinteitä, käyttäen hylkeen materiaaleja.

Tehtävä 4: Pohjoisilta Pohjoisille tietojen vaihto ja kapasiteetin vahvistaminen ihmisen ja keriskalan sekä roosa-lohen vuorovaikutuksissa. Pohjois-Nordic vaihto esim. Alaskan alkuperäiskansojen ja Beringinsalmen sekä Barentsinmeren alkuperäiskansojen edustajien kanssa ymmärtäen paremmin ihmisten yhteiselämää roosa-lohen ja keriskalan kanssa.

Tehtävä 5: Sápmi – Kalaallit Nunaat välinen tieto- ja osaamisten vaihto hylkeen ja siihen liittyvän tietämyksen osalta, keskittyen hylkeiden kestävään hyödyntämiseen, sisältäen työpajoja kestävästä inuitin hylkeen kalastuksesta ja käsittelystä, materiaalien ja käsityöperinteen osaamisesta sekä yhteiskunnallis-taloudellisista mahdollisuuksista.