Hopp til innholdet

Saamelaisten rannikkokalastusoikeudet: tieto, oikeudet ja yhteinen toiminta

14. elokuuta 2026 Mearrasiida järjesti kokoontumisen saamelaisten rannikkokalastusoikeuksista, ja paikalle kokoontui järjestöjä, asiantuntijoita ja yhteisöjen edustajia. Tapaaminen loi tilaa tiedon jakamiselle, oikeuksista keskustelemiselle ja yhteisen toiminnan vahvistamiselle saamelaisten rannikkoyhteisöjen tulevaisuuden puolesta.

Valokuvan luotto: Jan-Erik Henriksen

Projektin jäsen: Ove Stødle

Julkaistu: 18.08.2026

Yhteenveto

Tapaaminen saamelaisten rannikkokalastusoikeuksista

Perjantaina 14. elokuuta 2026 Mearrasiida isännöi “Samling om sjøsamiske fiskerettigheter” -tapaamista, joka oli omistettu saamelaisten rannikkokalastusoikeuksille.

Tilaisuus kokosi yhteen laajan joukon saamelaisjärjestöjä, puhujia ja osallistujia päivän ajaksi keskustelemaan, vaihtamaan ajatuksia ja pohtimaan rannikkosaamelaisten oikeuksia ja tulevaisuutta. Vahvan osallistumisen ja asiantuntijapuheenvuorojen ansiosta ohjelma loi tärkeän tilan tiedon ja kokemusten jakamiselle eri yhteisöjen ja organisaatioiden välillä.

Saamelaisten kalastusoikeudet ja rannikkoyhteisöt

Tapaamisen järjestivät Porsáŋggu sámiid searvi, Mearrasiida, Bivdu ja Sjøsamisk Tun sekä Saamelaiskäräjien tuella.

Tapahtuma kokosi tutkijoita, yhteisöjä ja järjestöjä yhdeksi päiväksi, jonka aikana kuultiin esityksiä, jaettiin tietoa ja käytiin vuoropuhelua saamelaisten rannikkokalastusoikeuksista. Painopisteenä olivat historiallinen oikeuksien puolustaminen, nykyinen oikeudellinen viitekehys ja tulevat haasteet.

Kalastus on pitkään ollut tärkeä osa birgejupmia, saamelaisten rannikkoyhteisöjen toimeentuloa, kulttuuria ja sosiaalista elämää. Kysymykset pääsystä merellisiin luonnonvaroihin liittyvät siksi läheisesti alkuperäiskansojen oikeuksiin, kulttuuriseen jatkuvuuteen ja itsemääräämisoikeuteen.

Kalastusoikeuksista keskusteleminen ei koske vain oikeudellisia viitekehyksiä. Kyse on myös tiedosta ja käytännöistä, jotka ovat kehittyneet sukupolvien aikana meren, rannikkoympäristöjen ja paikallisyhteisöjen kanssa muodostuneiden suhteiden kautta.

Tällaiset tapaamiset tarjoavat mahdollisuuden tuoda nämä eri ulottuvuudet yhteen: oikeudelliset ja poliittiset kysymykset, paikallistieto, yhteisöjen kokemukset sekä niiden järjestöjen näkökulmat, jotka työskentelevät saamelaiskansan oikeuksien vahvistamiseksi.

Olemme erityisen iloisia nähdessämme Mearrasiidan, yhden BIRGEJUPMI-hankkeen jäsenistä, toimivan aktiivisesti tapaamisen yhteisjärjestäjänä.

Tiedosta toimintaan

Yksi tapaamisen tärkeimmistä puolista oli sen pyrkimys tehdä tilaisuudesta sekä informatiivinen että toimintaan kannustava.

Oikeuksiin ja luonnonvarojen hallintaan liittyvät kysymykset voivat olla monimutkaisia, mutta yhteinen organisointi luo mahdollisuuksia muuttaa tieto ja kokemus konkreettiseksi vaikuttamiseksi. Tuomalla ihmiset ja organisaatiot yhteen tällaiset tapaamiset voivat auttaa rakentamaan verkostoja, vahvistamaan osaamista ja tukemaan saamelaisia rannikkokalastusoikeuksia koskevaa työtä edelleen.

Odottelemme innolla tapaamisesta nousevia keskusteluja ja jaamme mielellämme lisää tapahtumasta ja sen osallistujista.

Tämä sivu on käännetty tekoälyn avulla. Jos sinulla on kysyttävää tai palautetta, otathan yhteyttä:Ota yhteyttä.