UiT – Norjan arktinen yliopisto, alkuperäiskansojen näkökulmat
Johtaja WP5: Jan Erik Henriksen , prof. UiT, Alkuperäiskansojen näkökulmat
jan.e.henriksen@uit.no
Alkuperäiskansojen tietoihin perustuva rannikkoalueiden resurssienhallinta ja suojelustrategiat osana monitoimijaväylää
Yleiskatsaus ja tavoitteet
WP5 kehittää yhteisesti tulevaisuuden meriresurssien hallinta- ja johtamisvaihtoehtoja, jotka perustuvat perinteiseen ekologiseen tietoon (TEK), tieteelliseen ja paikalliseen tietoon monitoimijakeskustelun kautta. Tavoitteena on vastata kehittyviin vuonoekosysteemeihin, rakentuen WP2:n työhön. WP:n tarkoituksena on vahvistaa saamelaisten rannikkoyhteisöjen osallistumista ja edunvalvontaa ekosysteemiä koskevissa hallintaprosesseissa ja meriresurssien hoidossa perinteisillä alueillaan. Kehitetään kaksi politiikkasuosituskirjettä, jotka voivat auttaa saamelaisten oikeudenhaltijoita, paikallisia sidosryhmiä ja päätöksentekijöitä ympäristönsuojelupäätöksissä merellisten ympäristöjen alueella.
Kehitä yhdessä tulevaisuuden merenvarojen hallinta- ja hallintovaihtoehtoja, jotka pohjautuvat perinteiseen ekoloogiseen tietoon (TEK), tieteelliseen ja paikalliseen tietoon monenkeskisen vuoropuhelun avulla.
Vahvista saamelaisyhteisöjä osallistumaan aktiivisesti ekosysteemipohjaisiin hallintaprosesseihin ja saamelaisalueiden hyljekantojen sekä merenvarojen kestävään hallintaan omilla perinteisillä alueillaan.
Laatia tuloksista politiikkasuosituskirje norppien osalta, joka voi ohjata saamelaisten oikeudenhaltijoita ja päättäjiä merellisten ympäristöjen ympäristöpäätöksissä.
Kehitä yhdessä tulevaisuuden merenvarojen hallinta- ja hallintovaihtoehtoja, jotka pohjautuvat perinteiseen ekoloogiseen tietoon (TEK), tieteelliseen ja paikalliseen tietoon monenkeskisen vuoropuhelun avulla.
Vahvista saamelaisyhteisöjä osallistumaan aktiivisesti ekosysteemipohjaisiin hallintaprosesseihin ja saamelaisalueiden hyljekantojen sekä merenvarojen kestävään hallintaan omilla perinteisillä alueillaan.
Laatia tuloksista politiikkasuosituskirje norppien osalta, joka voi ohjata saamelaisten oikeudenhaltijoita ja päättäjiä merellisten ympäristöjen ympäristöpäätöksissä.
Aktiivisuudet ja suhteelliset menetelmät
Tehtävä 1: Suunnitella yhdessä saamelaisalueiden merivarojen, kuten punakyljen ja vaaleanlohen, tulevat hallintastrategiat ja meriekosysteemien suojelutoimenpiteet Varanginvuonolla. Järjestää monitoimijatyöpajoja paikallisten kalastusyhdistysten, tutkijoiden ja viranomaisten, kuten Norjan kalastus-, teollisuus- ja kauppaministeriön, ilmasto- ja ympäristöministeriön, kalastusviraston, Norjan ympäristöviraston ja Saamelaiskäräjien kanssa, tavoitteena keskustella nykyisistä hallintavaihtoehdoista ja kehittää tulevaisuuden skenaarioita vaaleanlohen ja punakyljen hallintaan ympäristömuutosten valossa. Tunnistaa kriittiset tekijät, haasteet ja mahdollisuudet päätöksenteon tueksi vieraslajien ympäristöhallinnassa ja meriekosysteemien palauttamisessa Varanginvuonolla.
Tehtävä 2: Saamelaiseen alkuperäistietoon perustuvan hallinnan ja suojelun suunnittelu norppapopulaatioille. Arvioidaan saamelaista alkuperäistietoa ja prioriteetteja norppien hallinnan ja suojelun osalta saamelaisyhteisöjen työpajojen kautta, tavoitteena vahvistaa yhteisöjä yhteissuunnitteluun saamelaisiin tietoihin perustuvasta hallinnasta ja suojelusta.
Tehtävä 3: Tulosten yhteenveto ja politiikkasuosituksien raportointi osallistavaan meriresurssien hallintaan ja suojeluun. Laaditaan kaksi politiikkasuositusr-appoa: a) Suositusraportti haasteista, jotka liittyvät vaaleanlohen esiintymiseen ja vuonoekosysteemien palauttamiseen, b) Politiikkaväliösaari saamelaistiedon käytöstä rannikkoseudulla, tarkoituksena informoida päätöksentekoa norppien hallinnassa.
Odottavat tulokset ja vaikutukset
Raportti politiikkasuosituksineen – kestävän punakyljen hallinnan vaihtoehdot. Keskittyen kestävien kalastus- ja merensuojelumenetelmien kehittämiseen.
Saamelaisyhteisö/Varanginvuono. Raportti sisältää ääni- ja visuaalisen materiaalin.
Politiikkaväliösaari saamelaistiedon käytöstä rannikkoseudulla, jotta voidaan ohjata päätöksentekoa norppien hallinnassa.
Henkilöstö
Tutkimusalueet
Klikkaa jokainen paikka lukiaksesi lisää
Várjjat \/ Varanger on Birgejupmi-hankkeen keskeinen kohde, joka kohtaa ilmasto-, ekologisia ja vihreän siirtymän haasteita. Se tukee saamelaista merentuntemusta, osallistavaa hallintoa ja paikallista voimaannuttamista alkuperäiskansojen johtaman resilienssityön kautta.
Porsáŋgu \/ Porsanger on Birgejupmi-hankkeen merkittävä kohde, jossa ilmaston ohjaamat ekologiset muutokset vaikuttavat paikallisiin käytäntöihin. Mearrasiida toimii tietokeskuksena, ja yhteisö elvyttää hyljekäytäntöjä työpajojen kautta, tukeen saamelaista perinnettä, resilienssiä ja kestävää rannikon hoitoa.
Unjárga \/ Nesseby on Birgejupmi-hankkeen keskeinen kohde, jossa saamelainen tieto ja nuorten yhteissuunnittelu muovaavat ilmasto-, meri- ja vieraslajitutkimusta. Työpajat ja näyttelyt tutkivat tulevaisuuden visioita ja arvioivat tuulivoiman kulttuurivaikutuksia, tukeen alkuperäiskansojen sopeutumista ja resilienssiä.
Uutiset ja julkaisut työpaketti 5:ltä
Seuraa tämän työpaketin viimeisimpiä julkaisuja, mukaan lukien uutisartikkelit, raportit ja tutkimuskoosteet.
-
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Finnmarkiin? Pohdintoja alueellisesta työpajasta
Julkaistu: 25.03.2026Tapahtuma23. maaliskuuta 2026 Finnmarkin lääninhallinnon järjestämä työpaja kokosi osallistujia keskustelemaan siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa alueeseen. Ida Hydle osallistui.
Lue lisää -
Uusi julkaisu: Birgejupmi lehdessä Onsdag 3
Julkaistu: 25.03.2026Tieteellinen julkaisuOlemme iloisia voidessamme kertoa, että Ida Hydlen lyhyt artikkeli Birgejupmista on nyt julkaistu OsloMetin toimittamassa digitaalisessa lehdessä Onsdag 3.
Lue lisää -
Birgejupmi esiteltiin ICES:n vuosittaisessa tieteellisessä konferenssissa 2025
Julkaistu: 22.09.2025TapahtumaJan-Erik Henriksen esitteli Birgejupmi-hankkeen ICES:n vuosittaisessa tieteellisessä konferenssissa 2025, jossa oli ensimmäistä kertaa alkuperäiskansojen erillinen sessio.
Lue lisää