Hopp til innholdet

Alkuperäiskansojen tieto ja kestävä arktinen tulevaisuus

«Birgejupmi» on pohjoissaameksi ”tapoja hallita/selviytyä” – omavaraisuuden käsite. Se sisältää periaatteen ottaa luonnosta vain tarpeellinen määrä, varmistaen mahdollisuuden uudelleen kerätä luonnonvaroja tulevaisuudessa. BIRGEJUPMI-hankkeen tavoitteena on vahvistaa yhteisöllistä osallistumista, alkuperäiskansojen tietoa ja ympäristönsuojelupäätöksentekoa Sápmin ja Kalaallit Nunaatin arktisilla rannikkoalueilla, jotka perustuvat rannikkolaisten ja meren välisiin yhteisiin suhteisiin. Hanke toimii sillanrakentajana alkuperäiskansojen, länsimaisen ja paikallisen tiedon järjestelmien välillä. Tutkimuksemme nojaa kokonaisvaltaiseen, eettiseen ja oikeudenmukaiseen yhteisölähtöiseen lähestymistapaan, jossa on vahva alkuperäiskansojen johtajuus ja yhteistyö alkuperäiskansojen järjestöjen kanssa.

Tärkeimmät tutkimus- ja toimintakohteet

BIRGEJUPMI:n työ on järjestetty 14 toisiinsa liittyvään työpakettiin, jotka käsittelevät kunkin alueen tutkimusta, tiedon yhteistuotantoa ja yhteisölähtöistä toimintaa arktisilla rannikkoseuduilla.

BIRGEJUPMI keskittyy suhteelliseen tutkimukseen, joka kunnioittaa tarinankerrontaa, henkilökohtaisia pohdintoja, vastavuoroisia vierailuja ja kokemusten jakamista. Hanke tukee monipuolisia taidemuotoja sekä maahan ja mereen liittyviä kulttuuriperinteitä, sekä yhteisöllisiä että yksilöllisiä.

Kumppani: Saamelaismuseo- ja kulttuuriyhdistys

Tämä työpaketti tunnistaa tiedon puutteet ja tutkimustarpeet arktisten rannikkoyhteisöjen alueella, tarjoaa toistettavia viitekehyksiä tutkimushankkeille, jotka edistävät yhteistyön kautta yhteistä tiedonluomista, sekä arvioi ja tunnistaa parhaat käytännöt yhteisöllisten ja luovien menetelmien toteutukseen arktisella alueella.

Lue lisää

Kumppani: Trondheimin yliopisto - Arktinen yliopisto Norjassa

WP2 pyrkii arvioimaan ihmislajin, lajien ja ekosysteemien vuorovaikutusten muutoksia Varangin ja Porsangin vuonoilla, arvioimaan nykyistä puna-kuningasrapujen, vaalean lohen ja hylkeiden hallintaa, elvyttämään saamelaista tieto-perintöä hylkeistä sekä vahvistamaan arktista alkuperäis- ja paikallistietojen vaihtoa meriluonnosta.

Lue lisää

Kumppani: Kööpenhaminan yliopisto

Tämä työpaketti pyrkii paljastamaan vaiennetua alkuperäistietoa ja paikallista tietoa arktisen rannikkoyhteisöjen arkistoaineistoista, syventämään ymmärrystä suhteellisista arvoista ympäristöä kohtaan taiteen, parantavan toiminnan ja luonnon yhteyksien kautta, sekä kehittämään innovatiivisia ja monimodaalisia menetelmiä alkuperäistiedon ja paikallisten tietojärjestelmien näkyvyyden vahvistamiseksi.

Lue lisää

Kumppani: Kestävyystutkimusinstituutti GFZ:llä (RIFS)

Hankkeen tavoitteena on arvioida ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteiden vaikutuksia, mahdollisuuksia ja haasteita, joita nuoret Finnmarkissa kokevat. Tavoitteena on myös osallistava keskustelu ja nuorten tulevaisuuden vision ymmärtäminen liittyen energian tuotannon laajentamiseen ja wind-energy -hankkeisiin arktisella alueella.

Lue lisää

Kumppani: UiT - Norjan arktinen yliopisto, alkuperäiskansojen äänet

WP5 kehittää yhdessä tulevaisuuden meriresurssien hallinta- ja hallintomalleja ottaen huomioon alkuperäiskansojen tietämyksen, tieteellisen ja paikallisen tiedon monien sidosryhmien välisen vuoropuhelun kautta. Tavoitteena on vastata kehittyviin vuonoekosysteemeihin ja rakentaa WP2:n työn pohjalta.

Lue lisää

Kumppani: Oulun yliopisto, Arktinen yliopisto

WP6 tutkii ja toteuttaa innovatiivisia lähestymistapoja muuttaakseen museoiden, arkistojen ja kirjastojen rooleja, asettaen ne uusiksi tiedon vaalijoiksi / uusiksi vanhemmiksi, ja edistääkseen vuorovaikutuksen siirtymistä tiedon keskusten ja arktisten rannikkoyhteisöjen välillä.

Lue lisää

Partneri: Sámi Allaskuvla

WP7 analysoi sukupuolten epätasapainojen (naisten muuttaminen pois paikkakunnalta, jättäen nuoret miehet korkeakouluopintojen ja taiteellisen tuotannon pariin) yhteyttä nykyisiin alkuperäisyhteisöjen koulutus- ja tiedon vahvistamismuotoihin.

Lue lisää

Kumppani: Tarton yliopisto

WP8 tukee nuoria arktisten rannikkoseutujen alueella ottamaan aktiivisen roolin yhteisöjensä tulevaisuuden muokkaamisessa vastauksena ilmastonmuutokseen ja sosiaalisiin haasteisiin.

Lue lisää

Kumppani: Dáiddadállu

WP9 Birgejupmi Taiteen kautta korostaa taiteen ja käsityön roolia ympäristössä, poliittisena selviytymiskeinona sekä alkuperäisäänien ja maa- sekä merisuhteiden vahvistamisen välineenä.

Lue lisää

Kumppani: Saamelaismuseo- ja kulttuuriyhdistys

Tämä työpaketti liittyy WP1:n työhön ja kattaa reflektoivan etiikan arvioinnin sekä metodologisten lähestymistapojen selkeän käytön koko hankkeen ajan, tukien yhteisluovan ja yhteistyöperustan menetelmien kehittämistä ja soveltamista kaikilla työpaketeilla sekä antavat palautetta projektin suunnittelun jatkuvaan säätämiseen, edistäen eettisiä ja kontekstille sopivia tutkimuskäytäntöjä sekä merkityksellisiä tuloksia.

Lue lisää

Kumppani: Árvu Oy

WP11 keskittyy kattavan viestintä- ja suunnittelupaketin tuottamiseen, joka lisää Birgejupmin näkyvyyttä, uskottavuutta ja vaikuttavuutta.

Lue lisää

Kumppani: Árvu Oy

Rakentaen WP11:n pohjalta, WP12 seuraa ja päivittää CDEO-strategiaa tarpeen mukaan tiiviissä yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa ja jatkaa tehokkaan viestinnän ja yhteydenpidon tukemista ja neuvontaa.

Lue lisää

Kumppani: Oulun yliopisto

WP13 keskittyy hankkeen kokonaistoiminnan koordinointiin ja onnistuneeseen toteutukseen.

Lue lisää

Kumppani: Oulun yliopisto

WP14 johtaa Birgejupmi-hankkeen viimeistä vaihetta, varmistaen sujuvan koordinoinnin, perusteellisen arvioinnin ja korkealaatuisten tulosten saavuttamisen.

Lue lisää

Mikä on Birgejupmi?

Tietojärjestelmät dialogissa

BIRGEJUPMI kokoaa yhteen alkuperäiskansojen, länsimaisen ja paikallisen tiedon tukemaan kestävää arktista rannikkokehitystä. Hankkeen perusta on kunnioitus alkuperäiskansojen oikeuksia, olemassaoloa ja tiedonvälitystapoja kohtaan, ja sitä ohjaa Etuaptmumk (Kahden silmän näkeminen), jonka esitti Mi’kmaw-vanhus Albert Marshall. Dekolonisaatiota edistävän, yhteistuotetun tutkimuksen avulla BIRGEJUPMI keskittyy ihmisten, merien ja rantojen välisiin suhteisiin, vahvistaa alkuperäiskansojen rannikkohallintoa ja käytäntöjä sekä dokumentoi elinkeinoja Sápmissa ja Kalaallit Nuaatissa. Tämä työ tukee yhteisöjen johtamaa osallistumista ja ohjaa kunnioittavia politiikkoja, jotka huolehtivat maasta, merestä ja yhteisöistä.

Eläväarkistot maa- ja merimaailmasta

BIRGEJUPMI yhdistää sukupolvet ja näkökulmat – yhdistäen nuoret, vanhemmat, tutkijat ja päättäjät tukemaan kunnioittavaa, tietoon perustuvaa politiikkaa. Taidenäyttelyiden, työpajojen ja yhteisötapahtumien avulla projekti palauttaa arkistoaineistoja arktisille rannikkoyhteisöille, edistäen yhteistä oppimista ja vahvistaen tiedon siirtymistä sukupolvelta toiselle maasta, merestä ja yhteisöistä huolehtimiseksi.

Nuoret & Arktiset tulevaisuudet

BIRGEJUPMI on vuorovaikutuksessa alkuperäisyhteisöjen nuorten kanssa tutkien ympäristömuutosten ja sopeutumisstrategioiden kokemuksia, mukaan lukien vihreän energian siirtymän vaikutukset. Yhteissuunnittelun ja yhteiskunnallisen kuratoinnin avulla projekti kehittää näyttelyn, joka jakaa nuorten toiveita, ideoita ja visioita vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Tässä käsitellään haasteita kuten invasiivisia lajeja ja kasvavia kehityspaineita, ja BIRGEJUPMI vahvistaa paikallista resilienssiä ja elinkeinoja.

Birgejupmi keskittyy pääasiassa Sápmin ja Kalaallit Nunaatin arktisiin rannikkoseutuisiin.

Keskeiset toimintaseudut, jotka korostavat tutkimuksen painopisteitä, teemallisia prioriteetteja ja kontekstuaalista merkitystä.

Igalikuon Etelän kylä, jossa asuu noin 30 ihmistä. Kylä ja sen läheinen alue ovat koti paimenille ja metsästäjille. Alue on sisällytetty UNESCO World Heritage -luetteloon vuonna 2017 osana hanketta "Kujataa Greenland: Norjalainen ja inuiittinen maatalous jään reunalla". Birgejupmi-tutkijat keskustelivat paimenten ja maanviljelijöiden kanssa heidän havaitsemistaan muutoksista, haasteista ja tulevaisuuden unelmista.

Ilulissat on Kalaallit Nunaanni kolmanneksi suurin kaupunki ja sijaitsee Avannaata-kunnan alueella. Se on paikka, jossa inuiitit johtamat paikalliset toimijat sopeutuvat ilmastohaasteisiin. Birgejupmi-tutkijat Vivi Vold, Paarnaq Rosing Jakobsen ja Naja Dyrendom Graugaard ovat järjestäneet työpajan ja yhteisön vertaisarvioinnin töistämme alkuperäiskansojen tieto-taitoihin liittyen. Keskustelussa on käsitelty maa-suhteiden, parantumisen ja terveyden välisiä yhteyksiä. Korkeiden kokemusten ja muiden vierailujen kautta eri kaupungeissa ja asutuksissa tämä edistää ymmärrystä ”yhteinen terveys” -mallista Kalaallit Nunaatin rantamaisemissa.

Nanortalik on Kalaallit nuniitin eteläisin kaupunki. Vierailimme paikallisten metsästäjien ja asukkaiden luona, muun muassa tutustuimme paikalliseen metsästysliikkeeseen. Saadaksemme paremman käsityksen nykyisistä haasteista, käytimme aikaa myös keskusteluihin paikallisten kanssa heidän suhteistaan perinteisiin ja rajallisiin, maa-pohjaisiin opetuksiin, jotka liittyvät parantumiseen. Nämä keskustelut syventävät ymmärrystä terveyden ja paikallisten kulttuuristen käytäntöjen välisistä suhteista, kuten esimerkiksi siitä, miten nämä ilmentyvät metsästysammatissa.

Nuuk on Kalaallit Nunaatin pääkaupunki, jossa asuu noin 20 000 ihmistä. Tämä vilkas ja keskeinen paikka kohtaa poliittisia ja järjestelmähaasteita sekä inuiitijohtoisia muutospyristyksiä. Birgejupmi-tutkijat Vivi Vold, Paarnaq Rosing Jakobsen ja Naja Dyrendom Graugaard ovat järjestäneet työpajan alkuperäiskansojen tieto-taitoihin liittyen, keskittyen maa-suhteiden, parantumisen ja terveyden välisiin yhteyksiin.

Guovdageaidnu / Kautokeino on vahvan perinteisen saamelaiskulttuurin koti, kytkeytyen tiiviisti saamelaiskieleen perustuvaan tutkimukseen ja korkeakoulutukseen. Täällä tieto käytetään muokkaamaan Sápmin tulevaisuutta.

Loabák/Lavangen on keskeinen Birgejupmi-alue, valittu vahvan paikallisen tietämyksen ja saamilaisten kulttuuriperinnön vuoksi. Yhteistyö Gamtofta siidan ja parantaja Knut Lundén arkiston kanssa edistää dialogia, tutkimusta ja alkuperäiskansojen tiedon elvyttämistä tässä monimuotoisessa rannikkoseudussa.

Orjješ-Ráisa/Sørreisa on keskeinen Birgejupmi-alue, jota arvostetaan paikallisen saamiosaamisen ja yhteisön vahvuuden vuoksi. Yhteistyössä Gamtofta siidan ja parantaja Knut Lundén arkiston kanssa se edistää tutkimusta, dialogia ja saamien kulttuuriperinnön elvyttämistä.

Varanger on elintärkeä Birgejupmi-alue, joka kohtaa ilmastonmuutoksen, ekologiset haasteet ja vihreän siirtymän. Se tukee saamien merenkulkutietoa, osallistuvaa hallintoa ja paikallista voimaantumista alkuperäiskansojen johtamien resilienttitoimien kautta.

Unjárga/Nesseby on keskeinen Birgejupmi-alue, jossa saamien tieto ja nuorten osallistaminen muokkaavat ilmasto-, meri- ja vieraslajitutkimuksia. Työpajat ja näyttelyt tutkivat tulevaisuuden visioita ja arvioivat tuulienergian kulttuurisia vaikutuksia, tukien alkuperäiskansojen resilienssiä ja sopeutumista.

Berlevåg on keskeinen Birgejupmi-alue, jossa nuoret muotoilevat visioita kestävästä tulevaisuudesta. Työpajojen ja näyttelyiden kautta he tutkislevät tuulienergiaa ja yhteiskunnallisten ja ympäristön muutosten vaikutuksia, edistäen osallistuvaa ilmastopäätöksentekoa ja alkuperäiskansojen resilienttiä paikallista osaamista Itä-Finnmarkissa.

Porsáŋgu/Porsanger on tärkeä Birgejupmi-alue, joka kohtaa ilmaston aiheuttamat ekologiset muutokset. Mearrasiida toimii tietämyksen keskuksena, ja yhteisö elvyttää hyljekäytäntöjä työpajojen avulla, tukien saamien perinteitä, resilienttiyttä ja kestävää rannikkohoitoa.

Álaheadju/Alta on keskeinen Birgejupmi-alue, joka järjestää työpajoja ja tekee yhteistyötä Alta-museon kanssa. Museon saamilaista kulttuuriperintötyö auttaa vastustamaan kolonialistista hiljentämistä ja tukee alkuperäiskansojen voimaantumista sekä kestävää, tietoon perustuvaa kehitystä.

Nuuk on Kalaallit Nunaatin pääkaupunki, jossa asukkaita on noin 20 000. Se on elinvoimainen ja keskuskaupunki Kalaallit Nunaatissa, joka kohtaa poliittisia ja järjestelmällisiä haasteita sekä inuiitin johtamia muutospyrkimyksiä. Birgejupmi-tutkijat Vivi Vold, Paarnaq Rosing Jakobsen ja Naja Dyrendom Graugaard järjestivät työpajan alkuperäiskansojen tietoisuuden edustajille aiheesta, jotka liittyvät maa-suhteisiin, parantamiseen ja terveyteen.

Instagram-syöte

Seuraa BIRGEJUPMIÄ Instagramissa visuaalisten tarinoiden ja oivallusten saamiseksi – muuta kuin julkaisuistamme.

Yhteistyökumppanit

Kumppanimme tarjoavat asiantuntemusta birgejupmista, alkuperäiskansojen tieto- ja osaamistavoista sekä rannikkokäytänteistä. Alueilla heitä yhdistävät suhteelliset lähestymistavat ja yhteinen sitoutuminen alkuperäiskansojen johdolla tapahtuvaan arktiseen tulevaisuuteen.

oulu.fi

WP13 & WP14:n johtaja: Thora Herrmann, professori, Oulun yliopisto
thora.herrmann@oulu.fi

WP13 & WP14:n projektipäällikkö: Ruska Haavisto, FM, Oulun yliopisto
ruska.haavisto@oulu.fi

WP13 & WP14:n hallinnollinen johtaja: Jaana Toivola , Oulun yliopisto
jaana.toivola@oulu.fi

uit.no

WP2 Johtaja: Jan Erik Henriksen , professori, Tromssan arktinen yliopisto (UiT) & Indigenous Voices (IVO)
jan.e.henriksen@uit.no

WP2-vastaava: Ida M. Hydle, professori, Tromssan arktinen yliopisto (UiT) & Indigenous Voices (IVO)
ida.m.hydle@uit.no

ku.dk

WP3 Vastuutaho: Naja Dyrendom Graugaard, Associated Professor, Kööpenhaminan yliopisto
ndg@hum.ku.dk

WP3 Kumppani: WP3-partneri. Assistenttprofessori, National Dong Hwa University, Apulaisprofessori, National Dong Hwa University
an.gao@helsinki.fi

rifs-potsdam.de

WP4 Vastuutaho: Ilaria Sartini, FT, tutkimusavustaja, Kestävyystutkimusinstituutti (RIFS) | GFZilaria.sartini@rifs-potsdam.de

WP4 Kumppanuusvastaava: Per-Henning Mathisen, Neuvonantaja, Arktisen ja ympäristöyksikön, Saamelaisneuvosto
per.henning@saamicouncil.net

uit.no

Johtaja WP5: Jan Erik Henriksen , professori, Tromssan arktinen yliopisto (UiT) & Indigenous Voices (IVO)
jan.e.henriksen@uit.no

uit.no

WP6-johtaja: Britt Kramvig , professori, Tromssan arktinen yliopisto (UiT)
britt.kramvig@uit.no

WP6 Kumppani: WP3-partneri. Assistenttprofessori, National Dong Hwa University, Apulaisprofessori, National Dong Hwa University
an.gao@helsinki.fi

samas.no

WP7:n johtaja: Samuel Valkeapää, assistentti, Saamen kieli- ja kulttuurikeskus – Saamelaisopisto
samuelv@samas.no

kulttuuritiede.ut.ee/en/arctic-studies

WP8 Vastuu: Stephan Dudeck, FT, tutkimusavustaja, Tarton yliopisto
dudeck@ut.ee

daiddadallu.com

Johtaja WP9: Dine Arnannguaq Fenger Lynge, Dáiddadállu
dine@daiddadallu.com

saamicouncil.net

WP10 johtaja: Máret J. Hætta, Saamelaisneuvosto
Maret.heatta saamicouncil.net

arvu.no

WP11 & WP12:n johtaja: Karine Kimo-Skjåvik , ylintä suunnittelijaa, Árvu Oy
karine@arvu.no

WP11 & WP12:n yhteisjohtaja: Lone Synnøve Hegg, liiketoiminnan kehittäjä, Kreativ Industri AS
lone@kreativindustri.no

www.ndhu.edu.tw

Pääasiallinen tutkija:WP3-partneri. Assistenttprofessori, National Dong Hwa University, Apulaisprofessori, National Dong Hwa University
wasiq.silan@gms.ndhu.edu.tw

Tämä sivu on käännetty tekoälyn avulla. Jos sinulla on kysyttävää tai palautetta, otathan yhteyttä:Ota yhteyttä.