Tässä tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan, miten ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet vaikuttavat nuorten elämään Pohjois-Varangissa, erityisesti tarkastelemalla niiden tarjoamia ainutlaatuisia mahdollisuuksia ja haasteita. Tämän saavuttamiseksi osallistuimme yhteisluovaan prosessiin, jossa suunniteltiin monimuotoinen näyttely nuorten ympäristöpäättäjyyttä ja tulevaisuutta koskevien visioiden esittämiseksi. Prosessia edistettiin työpajoilla Unjárga/Nessebyssä ja Bearalváhkissa/Berlevågissa tiiviissä yhteistyössä paikallisten nuorisotalojen ohjaajien ja yhteisön edustajien kanssa. Nämä tilaisuudet tarjosivat nuorille tilan pohtia omia toiveitaan sekä yhteisöjensä tulevaisuuteen liittyviä odotuksia.

Työpajoissa nousi esiin, kuinka tärkeää on suhde maahan, yhteisöön, perinteisiin sekä saamelaiskulttuuriin ja -käytäntöihin hyvän elämän edellytyksenä. Ilmastonmuutoksen ja sen seurausten aiheuttaman epävarmuuden aikana identiteetin, kuulumisen ja hyvinvoinnin teemat korostuivat. Keskusteluissa käsiteltiin myös osallistujien halua jatkaa asumista yhteisöissään ja sekä lähteä sieltä saadakseen kokemusta ja päästäkseen käsiksi henkilökohtaisen ja ammatillisen kehityksen mahdollisuuksiin. Lisätietoja varten katso Nuorten tulevaisuusvisioiden tutkimista – kenttätyö Várjjatissaja Tutustu nuorten näkemyksiin tulevaisuudesta Bearalváhkissa/Berlevågissa .

Laajemman yleisön tavoittamiseksi työpajojen tulokset jaettiin kahdessa eri muodossa. Bearalváhkissa/Berlevågissa paikalliselle nuorisotalolle asennettiin teemallinen kuvitus, jonka tarkoituksena oli herättää jatkuvaa keskustelua ja pohdintaa 11–18-vuotiaiden nuorten keskuudessa heidän näkemyksistään ja toiveistaan yhteisönsä tulevaisuuden suhteen. Samaan aikaan Unjárga/Nessebyssä tulokset esiteltiin erillisessä näyttelyssä, jossa oli kuratoitu kokoelma osallistujien laatimia miellekarttoja, piirustuksia ja valokuvia sekä grafiikkaroll-up, joka kokoaa keskustelujen keskeiset teemat.

Kahden työpajan osallistujat halusivat innokkaasti jakaa keskustelunsa laajemman yleisön kanssa ja pyysivät ohjaajia laatimaan valokuvakollaasin heidän keräämistään kuvista, jotka heijastivat heidän suhdettaan maahan, perheeseen ja yhteisöön. Vastauksena WP4 järjesti jakamistilaisuuden, jossa kaikki työpajan aikana tuotettu materiaali esiteltiin yhteisölle. Samanaikaisesti paikallinen graafisen suunnittelun yritys Árvu sai tehtäväkseen luoda kuvituksen, joka kuvaisi keskustelujen keskeiset teemat.

Jakamisnäyttelytilaisuus

Jakamisnäyttely pidettiin 24. kesäkuuta 2026 kirjastossa Vuonnabátassa/Varangerbotnissa Unjárgassa. Tapahtuman, jonka fasilitoivat Saamelaisneuvoston kollegamme Per-Henning Mathisen ja Marit Michelsen, avasi esittely BIRGEJUPMI-hankkeesta, sen tavoitteista sekä työpajaprosessista ja -menetelmästä. Tämän jälkeen esiteltiin työpajoissa tuotettu visuaalinen aineisto sekä Árvun laatimat roll-up-julisteet.

Esitystä täydensi avoin keskustelu työpajojen ohjaajien ja yleisön välillä, jossa keskityttiin työpajojen tuloksiin sekä koko prosessin aikana esiin nousseisiin kokemuksiin ja oivalluksiin. Tilaisuus päättyi avoimeen ajatustenvaihtoon hankkeen mahdollisista tulevista suunnista.

Jakamisnäyttely suunniteltiin heijastamaan tämän työpaketin keskeisiä tavoitteita: luoda tiloja nuorten vuorovaikutukselle, jakaa tuloksia laajemman yhteisön kanssa ja mahdollistaa yhteinen pohdinta osallistavien ja visuaalisten muotojen kautta. Sen sijaan, että kyseessä olisi ollut tavanomainen näyttely, jossa tuloksia esitellään yksisuuntaisesti, tilaisuus rakennettiin dialogin tilaksi, jossa visuaaliset materiaalit toimivat keskustelun ja yhteisen pohdinnan avauspisteinä. Bjerregaardin käsitteen

Osallistava toimintatutkimus (PABR) ja nojaten Bjerregaardin käsitteeseen näyttely tutkimuksena, tiedon jakamista lähestyttiin relationaalisena prosessina, joka toteutuu vuorovaikutuksen ja dialogin kautta.

Tässä ympäristössä tilaisuuden osallistujista tuli osa keskustelua ja he auttoivat tulkitsemaan työpajojen tuloksia. Päädyimme epämuodolliseen keskusteluun virallisten palautemekanismien sijaan, mikä mahdollisti reaaliaikaisen pohdinnan ja merkityksellisen ajatustenvaihdon. Näyttely ei siis ainoastaan esitellyt työpajojen tuotoksia, vaan mahdollisti koko yhteisöä koskevan vuoropuhelun.

Mitä esille laitetulle materiaalille tapahtuu?

Jotta hankkeen vaikutus jatkuisi, näyttelymateriaalit jäävät omiin kuntiinsa paikallisten nuorisotalojen ohjaajien ja työpajoihin osallistuneiden kanssa sovitulla tavalla. Unjárga/Nessebyn kokoelma säilytetään kunnankirjastossa, kun taas Bearalváhkin/Berlevågin roll-up sijoitetaan paikalliselle nuorisotalolle.