Etuaptmumk–Two-Eyed Seeing -periaatteet käytännössä: Tiedonvaihtoa Eskasonissa

Tapaaminen Albert D. Marshallin kanssa Eskasonissa: pohdintoja Two-Eyed Seeingistä

Tapaamisemme vanhin tohtori Albert D. Marshallin kanssa oli erittäin merkittävä hetki Pohjoinen–Pohjoinen-vaihdossamme. Saamelaisvanhin Jan Erik Henriksen, professori ja UiT:n Indigenous Voices Research Groupin johtaja, sekä Thora Herrmann Oulun yliopistosta toivotettiin lämpimästi ja anteliaasti tervetulleiksi hänen kotiinsa Eskasonissa, jossa jaoimme teetä, kahvia ja marjoja keskustelupiirissä Albertin sekä Skyler Jeddoren, Community Liaisonin ja kenttäteknikon; Nadine Lefortin, viestintä- ja ulkoistamispäällikön; ja Lisa Youngin, Unama’ki Institute of Natural Resourcesin (UINR) toiminnanjohtajan, kanssa. UINR on organisaatio, jonka toiminta keskittyy mi’kmaqien näkökulmiin luonnonvaroista sekä vastuuseen, joka meillä on maata, vettä ja kaikkia eläviä suhteita kohtaan Unama’kissa (Cape Breton).

Tämä tapaaminen antoi meille mahdollisuuden istua alas, kuunnella tarkasti ja oppia vanhin tohtori Albert D. Marshallilta, Etuaptmumk – Two-Eyed Seeing -periaatteen ohjaavalta ääneltä, joka on Birgejupmi-hankkeemme lähestymistavan keskeinen periaate ja tapa elää ja olla suhteessa maailmaan. Tässä tilassa Jan Erik jakoi myös pohdintoja saamelaisista tavoista ymmärtää ja olla suhteessa maahan, veteen ja hallintoon, tuoden omat kokemuksemme keskusteluun mi’kmaqien näkökulmien rinnalle. Yhdessä vaihtomme muodostui yhteiseksi kuuntelun ja oppimisen tilaksi saamelaisten ja mi’kmaqien tiedonhaltijoiden ja yhteistyökumppaneiden välillä, kunnioitukseen, vastuuseen ja suhteeseen pohjautuen sekä työhön, jossa alkuperäiskansojen, paikalliset ja länsimaiset tiedonmuodot pyritään saamaan hyvään tasapainoon.

Tässä kuvassa: Vanhin tohtori Albert D. Marshall, Etuaptmumk – Two-Eyed Seeing -periaatteen keskeinen ääni (keskellä), saamelaisvanhin Jan Erik Henriksen (oikealla) ja Thora Herrmann (taustalla) hänen kodissaan Eskasonissa, Unama’kissa (Cape Breton), jaetun keskustelun ja tiedonvaihdon aikana. Kuvan luotto: Nadine Lefort.

Oppimista suhteiden ja jaetun tiedon kautta

Meidät toivotettiin tervetulleiksi ajatuksellisiin keskusteluihin tiedosta, suhteista ja vastuusta luontoa kohtaan, joissa Albert D. Marshall kertoi Etuaptmumkista (Two-Eyed Seeing) ei ainoastaan ohjaavana käsitteenä, vaan tapana elää ja nähdä maailmaa – tapana, johon sisältyy vastuu, kunnioitus ja tasapaino tietojärjestelmien välillä ja joka pysyy aina kiinni maassa, vedessä, kielessä ja yhteisössä. Tämä lähestymistapa kannustaa yhteistyöhön, kunnioitukseen ja kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen ympäristöhaasteista. Skyler Jeddore jakoi myös näkemyksiä työstään Apoqnmatulti’k-hankkeessa, joka on mi’kmaqien johtama tutkimusaloite Bras d’Or -järven ja Fundyn lahden vesieliölajeja tutkivaan työhön, jossa perinteinen mi’kmaq-tieto ja länsimainen tiede tuodaan yhteen. Nadine Lefort pohti myös yhteistyön ja viestinnän merkitystä UINR:n työn yhdistämisessä yliopistokumppanuuksiin ja tiedonjakoon.

Keskustelumme Skyler Jeddoren, Nadine Lefortin ja Lisa Youngin kanssa perustuivat aitoon ajatustenvaihtoon siitä, miten ympäristönsuojelutyötä muovataan käytännössä suhteiden, vastuiden ja paikkaan sitoutuneen tiedon kautta mi’kmaqien alueella. Saimme oppia lisää siitä, miten mi’kmaqien johtamat lähestymistavat välittyvät arjen huolenpitokäytäntöihin ja kuinka ne juurtuvat pitkäaikaisiin yhteyksiin maahan ja veteen.

Jan Erik puolestaan jakoi pohdintoja saamelaisista birgejupmi-tavoista ja tarjosi näkökulmia saamelaiseen organisointiin sekä alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuteen ja hallintoon. Hän korosti, että vastuu maasta ja vedestä perustuu suhteisiin eikä omistukseen, ja tarkasteli, miten nämä näkökulmat heijastuvat esimerkiksi Finnmarkin lakiin. Nämä näkemykset resonoivat isäntiemme kanssa ja avasivat molemminpuolisia pohdintoja. Thora kertoi myös Birgejupmi-hankkeen kehityksestä ja siitä, miten hanke pyrkii luomaan tilaa yhteisoppimiselle alkuperäiskansojen ja muiden tietojärjestelmien välillä sekä miten tämä työ edellyttää navigointia erilaisissa institutionaalisissa ympäristöissä samalla kun pysytään kiinni pitkäaikaisissa suhteissa ja vastuussa paikasta.

Lähdemme näistä keskusteluista entistä vahvemmin yhteydessä toisiimme ja kokemuksemme välisiin yhteyksiin, ja meille on vahvistunut motivaatio kehittää Birgejupmista tila, jossa alkuperäiskansojen ja muiden kuin alkuperäiskansojen tietojärjestelmät voivat oppia toisiltaan kunnioittavasti ja yhteistyössä.

Tässä kuvassa: vanhin tohtori Albert D. Marshall (keskellä) yhdessä Lisa Youngin (takana oikealla), Skyler Jeddoren (takana vasemmalla), Nadine Lefortin (vasemmalla) ja saamelaisvanhin Jan Erik Henriksenin (takana keskellä) sekä Thora Herrmannin (oikealla) kanssa yhteisen hetken äärellä Eskasonissa, Unama’kissa (Cape Breton). Vaihdon ytimessä olivat Etuaptmumk (Two-Eyed Seeing), tiedon jakaminen, suhde ja molemminpuolinen oppiminen mi’kmaqien ja saamelaisten näkökulmista maahan, veteen ja huolenpitoon. Kuvan luotto: Nadine Lefort.

Kahden silmän näkemisen vieminen eteenpäin

Tapaaminen tohtori Albert D. Marshallin, Lisa Youngin, Skyler Jeddoren ja Nadine Lefortin kanssa oli syvästi merkityksellinen hetki vaihdossamme ja muistutus siitä, että ympäristöhaasteiden kanssa työskentely edellyttää avoimuutta, nöyryyttä, tasapainoa ja aitoa vuoropuhelua erilaisten tietojärjestelmien välillä. Two-Eyed Seeing eletään suhteiden, kertomusten sekä yhteisöä, maata ja vettä kohtaan tunnetun vastuun kautta.
Tämä lähestymistapa innostaa edelleen Birgejupmi-hankettamme kannustamalla meitä oppimaan useista näkökulmista, huomioimaan suhteet tarkasti ja perustamaan työmme sekä tietoon että elettyyn kokemukseen.

Olemme todella kiitollisia Albertille, Lisalle, Skylerille ja Nadinalle siitä, että he toivottivat meidät niin lämpimästi tervetulleiksi tähän vaihtoon ja jakoivat avokätisesti aikaansa, kokemuksiaan ja näkemyksiään kanssamme. Samalla arvostimme syvästi avointa vuoropuhelua ja vaihtoa, jossa saamelaiset ja mi’kmaqien näkökulmat tuotiin esiin rinnakkain, mikä mahdollisti molemminpuolisen oppimisen ja pohdinnan eri konteksteissa.

Odotamme nyt innolla näiden keskustelujen jatkamista ja teidän toivottamistanne Sápmiin, jossa toivomme vaihdon jatkuvan samassa vastavuoroisuuden ja suhteen rakentamisen hengessä.